KUTTULAMMENPUISTON PERUSPARANNUSSUUNNITELMAN DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
Laaksolahden huvilayhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Laaksolahden monitoimitalolla 30.3.1998 kello 18.30 alkaen.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.
Asukasillan aiheena on Kuttulammenpuiston perusparannussuunnitelma, jonka on tehnyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta diplomityönään Riikka Ger.
Espoon kaupungin viherpalvelukeskus tulee esittelemään suunnitelman, joten kaikki joukolla mukaan. Tilaisuus alkaa kello 18.30 Laaksolahden monitoimitalolla.
KUTTULAMMENPUISTON PERUSPARANNUSSUUNNITELMAN DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
Teknillinen korkeakoulu;
arkkitehtiosasto/maisema-arkkitehtuuri
tekijä Riikka Ger
Suunnittelutyön kohteena on Espoon Laaksolahdessa sijaitseva Kuttulammenpuisto. Lähes luonnontilainen puisto koostuu pääasiallisesti metsästä, vesiaihelmista ja umpeen kasvavasta niittyalasta.
Suunnittelun tavoitteena oli toimivan, käyttäjän tarpeita vastaavan puistokokonaisuuden aikaansaaminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä menneisyyden huomioon ottaminen suunnittelussa. Vähäisten voimavarojen oikea kohdistaminen oli myös tärkeää.
Teoriaosassa selvitetään luonnon ja ihmisen vuorovaikutussuhdetta vapaa-ajan vieton näkökulmasta. Tarkastellaan muunmuassa luonnon ympäristön psykologista merkitystä, kartoitetaan virkistyskäytön luonnolle aiheuttamia ongelmia sekä käydään läpi toimenpiteitä, joilla esimerkiksi eläimistöön kohdistuvaa häirintää tai luonnon kulumista voidaan lieventää. Lisäksi käsitellään luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta keskeisiä asioita.
Puistoalueen monipuolinen maisemarakenne, erityisesti vaikeat maaperä- ja vesiolosuhteet, tekivät suunnittelutehtävästä erittäin haasteellisen. Kohdealueeen historiallisen taustan selvittäminen antoi työlle kulttuurihistoriallista leimaa. Puiston kiinteä rajautuminen ympäröivään asutukseen edellytti ottamaan huomioon asukkaiden tarpeet.
Asukasyhteistyöstä, johon sisältyi asukastilaisuuksien lisäksi Kuttulammenpuistoa koskeva kysely, muodostui olennainen osa työtä. Myös lasten mielipiteitä selvitettiiin erikseen koulussa järjestetyllä karttatehtävällä.
Umpeen kasvava lampi on tärkeä osa puistoa, joten erilaisiin kunnostusvaihtoehtoihin oli syystä perehtyä huolella. Perusparannussuunnitelmassa lampi kunnostetaan ja veden hapetuksesta huolehditaan. Valtaosalla toimenpiteistä, kuten esimerkiksi kasvillisuusvalinnoilla, uusien biotooppien luomisella sekä hoidon tehokkuusasteella, pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Kulttuuriperintöä vaalitaan kunnostamalla metsittyneet niittyalueet, perustamalla pelto sekä istuttamalla lehtikuusia. Muutamilla uusilla puistoon tuoduilla rakenteilla jäntevöitetään puiston ilmettä. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on estää puiston nykytilaa vastaava rappeutuminen sekä kehittää puistoa edelleen luonnon monimuotoisuutta paremmin palvelevaan suuntaan.
Tässä siis Riikka Gerin diplomityön tiivistelmä, jossa on kerrottu suunnittelun lähtökohdista ja sen tavoitteista luoda Kuttulammenpuistosta viihtyisä alue asukkaiden virkistysalueeksi. Diplomityö on lähes satasivuinen, joten nyt kannatta osallistua 30.3.1998 pidettävään asukasiltaan Laaksolahden monitoimitalolla. Tilaisuudessa Espoon kaupungin viherpalvelukeskus esittelee suunnitelman yksityiskohtaisemmin ja vastaa myös meidän kaikkien aktiivisesti esittämiin kysymyksiin. Lisäksi uskomme, jotta hyvä suunnitelma lähtisi etenemään vauhdilla myös toteutuksen puolle. Mukaan tarvitaan iso joukko alueemma aktiivisia asukkaita talkootöihin.
Tule mukaan, niin talkoistakin saamme varmasti kuulla lisää sekä varmasti myös sen milloin meille niin tärkeän puiston perusparannus aloitetaan ja miten pitkällä aikavälillä se kokonaisuudessaan vastaa Riikka Gerin tekemää perusparannussuunnitelmaa.
Pitkäjärven tilaa on tutkittu jälleen.Tutkimuksen perusteella järvelle valmistunut kunnostussuunnitelma.Suunnitelman tavoitteena on rehevöitymishaittojen torjuminen ja järven tilan palauttaminen vaativan virkistys-ja kalatalouskäytön edellyttämälle tasolle.
JÄRVEN TILA TÄLLÄHETKELLÄ
Ilmastus
Pitkäjärveä on "hapetettu" oikeammin ilmastettu vuoden 1975 lopun jälkeen talvisin.
Suunnitelman mukaan talvina 1988 ja 1989 ilmastus ei ollut toiminnassa.
Vedenlaatu
Vedenlaadussa ei ole tapahtunut suurta muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikka hajakuormitus (typpi ja fosfori) on pienentynyt.
KUNNOSTUSTOIMENPITEET 1997-2001
Hajakuormitus (typpi ja fosfori)
Asutuksen aiheuttama hajakuormitus on pienentynyt, mutta valumavesien ravinnepitoisuudet ovat edelleen korkeat. Valumavesiä ovat Espoon puolella Vanhakartanonpuro ja Vantaan puolella Hämeenkylänpuro. Näiden purojen seurantaa pyritään tehostamaan ja pienentämään ravinnepitoisuuksia.
Vedenlaatu
Seurantaa on syytä jatkaa ottamalla näytteet maalis-,kesä-,heinä- ja elokuussa Pitkäjärven itäisellä reunalla sijaitsevasta syvänteestä. Suunitelmassa on maininta Vantaan puolella sijaitsevan Pitkäsuon Täyttömäen vesistötarkkailusta Pitkäjärven mittauspisteestä.Mittauspisteestä on otettava myös ravinneanalyysi. Hapetusta on syytä jatkaa ainakin talvella.
Kalat
Järvessä tehtiin heinäkuussa 1997 koekalastus. Kalastus osoitti, että särki-,lahna-ja salakkakanta on ylisuuri ja petokalakanta on heikko. Koekalastus on antoi selkeitä viiteitä siitä, että rehevöityminen johtuu osittain kaloista. Kesällä 1998 on tarkoitus tehdä ensimmäinen järveä koskeva nuottaus, jossa järvestä poistetaan 2000 kg kalaa.Nuottausta on tarkoitus jatkaa kolmen vuoden ajan.Tämä jälkeen tulee harkintaan petokalaistutukset.
Kasvillisuus
Tiheä kasvusto suunnitelman mukaan on sekä eduksi että haistaksi järvelle. Etuna mainitaan valumavesien suodatus. Haittana rantakasvuston soveltumattomuus hauen kuturannaksi.
Kasvi-ja eläinplakton
Seuranta aloitetaan viimeistään kesällä 1998. Seurattavat lajit ovat vesikirput ja hankajalkaiset. Seurannassa pystytään kartoittamaan muuttuuko lajisto runsaammaksi ja suurikokoisemmaksi mm. nuottauksen myötä. Näytteenottokertoja on kesässä kolme.
Kustannukset
Seuranta ja toimenpiteet yhteensä 1998-2001 n. 0.4 milj./vuosi
Rahoitus
Kunnostussuunnitelman mukaan rahoituksen lähtökohtana on Espoon kaupungin sitoutuminen maksamaan puolet kaikista järven kunnostamiseen liittyvistä kustannuksista. Loppuihin kustannuksiin voidaan hakea rahoitusta mm. Uudenmaanliitolta ja suoraan EU:lta. Valtio tukee myös suoraan kunnostamista,jos kaupunki on aktiivisesti mukana ja järven kunnostamisella nähdään olevan alueellista merkitystä.
MITEN ITSE VOIN VAIKUTTAA
* HUOLEHTIMALLA ETTÄ EN LIKAA
MILLÄÄN TAVALLA JÄRVEÄ JA SEN YMPÄRISTÖÄ
* Olemalla mukana talkootoiminnassa (nouttaus) sekä mahdolliset
järven kunnostamiseen
liittyvät talkootyöt (vähäinen
kasvillisuuden poisto)
ESITYS KASTELUVEDESTÄ KESÄKAUSINA
LHY:n hallitus on 2.3.1998 pitämässään kokouksessa päättänyt tehdä esityksen Espoon kaupuginhallitukselle siitä, että kesäkuukausien aikana käytettyä kasteluvettä saataisiin joko kokonaan ilmaiseksi tai ainakin alennettuun hintaa. Ehdotuksen esityksen tekemiseen on antanut alueellamme asuva Ari Rinkinen. Hänen hyvin perustelemassaan esityksessä on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja siitä miten veden hinta olisi määriletävissä ilman erillisiä mittareita tai muita kalliita kiinteistöihin asennettavia lisälaitteita. Jäämme mielenkiinnolla odotttamaan kaupungin suhtautumista asiaan. Sillä saamalla kasteluvettä sellaiseen hintaan, että voisimme kuivana aikana kastella puutarhojamme, takaisi kauniimman ympäristön meille kaikille.
Neljä tusinaa (4x12) kuppeja, leipälautasia ja lusikoita.
Vuokraukset Hilkka Luomanpää puh. 596 541 ja nyt sitten kevään kynnyksellä sukujuhlat kokoon ja kahvit kunnon kuppeihin.